torstai 18. lokakuuta 2018

Takiainen

Viime viikolla Kertulla olikin aksavapaata, kun syyskuussa loukkaantunutta varvasta tarkasteltiin ja samalla rapsuteltiin hammaskivet. Se tietää meille siis vielä dopingpannaa jonkin aikaa, mutta treenaamaan toki päästään.

Tällä viikolla on ollut kahdet treenit, eli maanantaina viikkotreenit ja keskiviikkona Sisukkaan treenit. Treeneissä on näkynyt se, että viime aikoina on saanut paljon palkkaa kädestä. Hirveää käsien kyttäämistä koko ajan ja irrota ei meinannut sitä vähää mitä normaalisti. Nyt tiedän mikä otetaan marraskuun teemaksi....

Maanantain treeneissä oli minun vuoro viedä rata ja minähän käytin tilaisuuden hyväksi ja otin meille treeneihin Kiteen koulutusviikonlopun lauantain radan, jolla jäi kaivelemaan kohdat, joissa tarkoitus olisi korvata takaakierto tms. niin, että juoksee itse suoraan ja "heittää" koiran hypylle. Hirveän vaikea selittää, mikähän ois nimi ohjaukselle.. 🤔 Alla olevasta kuvasta punaiselle merkatut, eli tarkoitus oli juosta itse kokonaan esteiden vasemmalla puolella.

Tuo ei meinannut meillä silloin Kiteellä taipua millään. Nyt saatiin onnistumaan, mutta ei se nättiä ollut vieläkään. Koiran roikkuminen kädessä ei hommaa ainakaan helpottanut. Mutta jatketaan näiden(kin) hiomista.


Keskiviikkona Sisukkaan treeneissä tehtiin taas kivaa radanpätkää. Aluksi oli aksaradanpätkää, jonka perään jatkettiin hypärillä. Edelleen koira roikkui kiinni ohjaamassa, mutta kun sinne lisäsi vähän ärrää, niin alkoi korvia taas löytyä,ja pystyi irtoamaan paria metriä kauemmaskin.

Molemmissa treeneissä jatkettiin myös tätä meidän juoksariprojektia. Ensin otin pelkkää mattoa hallilla ja sitten siirsin sen puomille. Hitaammassa vauhdissa tassut hyvin osuvat matolle, mutta vähänkin kierrosten noustessa koira leiskauttaa iloisesti yli. Melko alussahan tässä vasta ollaan, niin eihän se ihmekään ole. Enemmänkin olen tyytyväinen, että on niinkin hyvin mattoa ottanut puomilla. Lopuksi pieni videokooste maton siirtämisestä hallille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti